Skip to content

Viimeiset vuodet ovat opettaneet meille paljon kriisien kanssa elämisestä ja niiden torjunnasta. Kriisit vaikuttavat kaikkiin arkisiin yhteiskunnan toimintoihin, kuten kiertotalouteen ja jätehuoltoon, vaikka sitä ei välttämättä ulospäin heti huomaakaan. Kun jätehuolto on siirtynyt kaatopaikoilta laitosmaiseen käsittelyyn, ala on muuttunut myös herkemmäksi riskeille.

Varautuminen häiriötilanteisiin on lain määräämä velvoite

Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on jätehuoltotoimijoille lainsäädännöllinen velvoite. Korkea toimintavarmuus on erityisen tärkeää tällaisilla aloilla, joilla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta. On myös toki osa hyvää asiakaspalvelua, että toiminta jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteista huolimatta.

Kun kriisi sattuu kohdalle, nopea toiminta on tärkeää. Myös tilanteen laajenemiseen ja pitkittymiseen täytyy valmistautua. Kriisinhallinnassa on erilaisia valmiustasoja riippuen tilanteen vakavuudesta. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että suuntaa ei voi ennustaa.

Eri kriisit tuovat mukanaan monenlaisia haasteita

Kriisit vaikuttavat jätehuoltoon eri tavoilla. Pandemia paitsi osittain lisäsi jätteen määrää, joissain kohteissa myös vähensi sitä. Jätehuollon työntekijöitä oli pois töistä ja yritykset taiteilivat turvallisuuden kanssa. Erilaisten keräyspisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta jouduttiin lisäämään. Erityisesti muovi-, pakkaus ja kertakäyttöjätteen määrä kasvoi pandemian aikana. Jätehuoltoa täytyi suunnitella ja ajoittaa uudelleen. Huomio kiertotalouden edistämisestä siirtyi koronan aikana tyhjennyksistä huolehtimiseen, joka vei enemmän aikaa kuin ennen. Jätemääriä ja niiden muutoksia kun on vaikea arvioida.

Venäjän käynnistämä sota on taas vaikuttanut polttoaineiden ja raaka-aineiden hintaan. Se näkyy suoraan jätehuollossa tarvittavassa kalustossa sekä materiaaleissa. Vaikkapa muovin hinta on noussut, mikä voisi myös pitkällä aikavälillä edistää kierrätysmuovin käyttöä. Suurimpia haasteita on kohonneet polttoainekulut, mikä vaikeuttaa jätteenkuljettajien liiketoimintaa. Toimintojen hinnat on usein sidottu sopimuksiin tietyiksi ajoiksi, eikä niissä ole huomioitu yhtäkkisiä hinnankorotuksia. Toisaalta taas sähkökatkoksilta on vältytty, mutta niitäkin varten pitää olla toimintasuunnitelma olemassa.

Kriisi voisi lisäksi olla vaikkapa iso ympäristövahinko, johon jätealan pitää myös varautua. Häiriötilanteissa on huomioitava koko toimitusketju, eli keräys, kuljetus, vastaanotto, jätteiden varastointi ja käsittely, tietojärjestelmät sekä viestintä. Jos jätehuolto jostain syystä lakkaisi toimimasta, vaikutukset näkyisivät pian kaupoissa, sairaaloissa ja jopa energiantuotannossa asti. Kuvat kaduille kertyvistä jätekasoista ovatkin tuttuja ulkomailta, mutta Suomessa tämä ei ole kovin äkkiä uhkana. Syynä jo sekin, että keräämme jätteet astioihin, eikä viikottain kadulta tapahtuvaa keräystä ole. Suomessa kuitenkin tuotetaan enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, joten käytännössä työtäkin on enemmän.

Lisää paikallisuutta avuksi kriisin hallintaan

Kriisi opettaa myös paikallisen toiminnan tärkeyden. Jätealalla joudutaan miettimään, miten jätteet voisi käsitellä mahdollisimman pitkälle kotimaassa – niin kuin olisi toki hyvä tehdä muutenkin kuin kriisitilanteessa. Materiaalien kierrätys ei ainakaan toistaiseksi onnistu pelkästään Suomessa ja toisaalta vaikkapa kierrätysmuovin markkinat toimivat eurooppalaisella yhteispelillä. Toivottavasti erilaiset kriisit ovat kuitenkin edes hieman hillineet jätteiden kuljetusta kaukomaihin, jolloin käsittelyn valvontakin on läpinäkyvämpää.

Koronapandemian alkaessa Suomen hallitus nimitti jätehuollon kriittiseksi alaksi. Sen toimintavarmuuteen keskityttiin siis vahvasti. Jätehuolto suojelee ihmisten ja ympäristön terveyttä ja sen jatkuminen keskeytyksettä on siksi tärkeää. Myös Remeolla on mietitty erilaisia skenaarioita ja valmiudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat hyvät. Korona oli hyvä esimerkki ajasta, jolloin Remeo sopeutti toimintaansa äkisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Pandemian aika näyttikin, että jätehuolto saadaan toimimaan sujuvasti haastavinakin aikoina.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatehuolto_toiminut_hairiotilanteissakin(62783)
https://jatehuoltoyhdistys.fi/gallup-miten-korona-on-vaikuttanut-jatehuoltoalaan/
https://jatehuoltoyhdistys.fi/turvaa-jatehuoltoon/
https://aviisi.etappi.com/artikkeli/etusivu-2-2020/korona-nosti-esiin-yhteiskunnan-perusrakenteiden-tarkeyden/
https://www.uusiouutiset.fi/venajan-sota-iskee-myos-suomalaiseen-jatehuoltoon-polttoaineen-hintashokki-uhkaa-vakavasti-jatteenkuljetusyrityksia/
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf
https://remeo.fi/remeo-varautuu-koronavirusepidemiaan-monin-tavoin/
https://remeo.fi/jatehuolto-on-maaritelty-kriittiseksi-alaksi/
https://remeo.fi/remeo-palvelee-koronavirusepidemian-aikanakin/

Takaisin listaukseen