Jätelain vastuunjaon muuttaminen ja hankintalain kokonaisuudistus – vaikutukset jätehuoltoon?

Hankintalain kokonaisuudistus

Hankintalain kokonaisuudistus Suomessa on tavoitteena viedä maaliin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vastuuministeriönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). EU:n asettama takaraja oli keväällä, joten osittain hankinnoissa noudatetaan jo tällä hetkellä EU-tason säätelyä. Uudessa hankintalaissa huomioidaan aiempaa tarkemmin mm. kunnallisten jäteyhtiöiden rooli, joilla on omistajakuntiin nähden sidosyksikköasema. Sidosyksikön toiminnan kohdistuminen muihin kuin omistajiin on ongelmallista niin hankintalain kuin kilpailuoikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Uuden lain myötä toiveena on, että kunnallisten jätelaitosten markkinahäirintä loppuu ja ne keskittyvät perustehtäväänsä, eli kotitalousjätteen keräämiseen ja käsittelyyn. Tällä hetkellä kotitalouksilta kerättävillä jätemaksuilla pahimmillaan subventoidaan yritysten jätehuoltoa, mikä on sekä asukkaille epäoikeudenmukainen, että markkinoita vääristävä tilanne.

Toinen merkittävä seikka hankintalain uudistuksessa jätehuollonkin kannalta on tulevaisuuden (toivottavasti) nykyistä huomattavasti innovatiivisemmat hankinnat, joissa huomioitaisiin ympäristö-, kokonaistalous- ja työllisyysasiat tasapuolisesti – toisin sanoen siirryttäisiin kiertotalouden aikakauteen.

Jätelain vastuunjaon muuttaminen

Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä vuonna 2025. Tähän tavoitteeseen liittyy uusien työpaikkojen syntyminen cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen ja tehokkaan kiertotalouden myötä. Tähän tavoitekokonaisuuteen liittyy hallitusohjelman kirjaus, jossa tavoitteena on rajata kuntien jätehuoltomonopoli asumisessa syntyviin jätteisiin. Tavoitteen toteutuessa mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutustoiminta, kunnat, valtio, seurakunnat ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt saisivat itse valita jätehuollon palvelutarjoajansa joustavasti omien tarpeidensa perusteella.

Lakimuutoksen vaikutusarvio on parhaillaan käynnissä. Vastuuministeriönä muutoksen läpiviennissä on Ympäristöministeriö (YM). Aiheesta on valmistunut kaksi laajaa raporttia, ja aihepiiriä käsittelemään on perustettu Ympäristöministeriön toimesta erillinen työryhmä. Ratkaisu mahdollisesta lakimuutoksesta tulee kuluvan vuoden aikana. Remeo on toiminut aktiivisesti lakimuutoksen edistämiseksi, koska se näkee muutoksen mahdollistavan terveen kilpailun yksinoikeuksien osin purkautuessa, ja lisäävän asiakkaiden valinnanvaraa ja palvelun laatua.

Kunnalliset jätelaitokset ovat pelotelleet palvelutarjonnan heikkenemisellä ja jätehuoltopalvelujen saatavuuden vaikeutumisella, jos muutos toteutetaan. Nämä pelot ovat aiheettomia, sillä yritysten palvelutarjontaa on hyvin saatavilla jo nyt, ja sen voi hyvällä syyllä olettaa monipuolistuvan entisestään uusien markkinoiden avautuessa. Lisäksi Jätelain 33 § velvoittaa jatkossakin kunnan huolehtimaan toissijaisesti jätehuollosta, mikäli yksityistä palvelutarjontaa ei ole saatavilla, tähän pykälään ei ole tulossa muutosta. Yhteenvetona: kukaan ei missään tilanteessa jää ilman toimivaa jätehuoltoa, mutta palvelu monipuolistuu ja monien toimijoiden jätehuoltolasku voi pienentyä kilpailun myötä.

Anu Oksanen